Blogi

Blogin aiheet Hehkuvat: Tietoisempaa meikkausta, Naiseutta, Ihmisyyttä, Seksuaalisuutta, Naisen voimaa, Luontoa, Aitoutta... Olet lämpimästi tervetullut kokemaan ja tuntemaan kanssani!

VIDEO - Mitä Hehkuva minä-kurssin kulisseissa tapahtuu?

Olet jo varmaankin nähnyt kuvia kurssilta ja lukenut fiiliksistä. Jotain mystistä siinä tuntuu olevan vai mitä? Ei ole pelkkä tyylileikki... syvät tyylit silmin nähtäväksi... minkälaista on intuitiivinen toiminta meikkauksessa? Mitä ihmettä siellä tapahtuu ja uskaltaako tuollaiseen mennä tavallinen tallaaja? Osaako kaikki sinne menijät poseerata... mitä minun pitää tehdä? Miten olla…

Tässä sinulle videota kuvien taustalta

Milla kirjoitti kurssistaan näin

 

Hehkuva minä -kurssilla

Ja se kyllä kannatti. Kurssi oli samalla hauska mutta niin syvällinen ja aito kokemus, että sen antamia fiiliksiä vaalin vielä pitkään. Antakaas kun kerron enemmän. 

Alun perin Facebook-virrassani alkoi näkyä tykkäyksiä ja kuvia, kun kaverit hehkuttivat kurssille osallistuneita kavereitaan. Kohta ne ylsivät myös oman kaveripiirini keskuuteen. Katselin kuvia salaisen mielenkiinnon vallassa. Tavallisista naisista oltiin stailattu esiin mitä kauniimpia ja erilaisempia persoonia. Kuvat olivat nekin häikäisevän kauniita. Huokasin mielessäni, että olisipa ihanaa joskus osallistua.

Monen mutkan kautta tiemme kohtasivat tavallaan aivan muissa merkeissä. Sain tilaisuuden myös saada tämän kokemuksen itselleni, joka oli kyllä juuri odotetunlainen. Ohjeet olivat pähkinänkuoressa seuraavat: Ota mukaan rekvisiittaa, mitä vain. Ne tulevat joko käyttöön tai sitten vain ilmentämään omistajansa persoonaa ja kertomaan hänen tarinaansa. 

Pelkästään asioiden valinta oli minulle prosessi. Jokaisella kotonani olevalla asialla on minulle merkitys. En ole koskaan ollut impulsiivinen ostelija, joten oli ihanaa valita rakkaimpia, merkityksellisimpiä juttuja suureen Vallilan kestokassiin. Oli kokemus sinällään huomata oman persoonan selkiäminen ja tiivistyminen tuohon kassiin. Sinne muodostuu oma pieni maailmansa, josta voi lukea ihmisen tarinan aika selkeästi. Itselläni sinne valikoitui kaikkea luovan, luontoa, naiseutta ja muinaisuutta rakastavan persoonani puitteissa. Pari kirjaa, tuoksuja, hopeaisia rakkaita koruja, kokoelma mekkoja, kaksi pientä taulua tärkeine lauseineen, kahvikuppi tekstillä ”create”. Kaikkea. Alusta asti oli selvää, että antaisin sydämeni valita. Huomasin kuitenkin, kuinka alitajunnassa käväisi se ärsyttävä ”voinko nyt tällaista ottaa?”. Vastaus tuli kuitenkin joka kerralla kuin apteekin hyllyltä. 

”Pyh miksi ei!”

Tämä vaihe oli jo itsessään saate kurssille. Sellainen henkilökohtainen valmistautuminen syvempään itsetuntemukseen ja vastaanottamiseen. Muistutus siitä, millainen Sinä olet, kun muu karsitaan. Voin kuvitella tilanteen, jossa niitä on vain pari. Muutama. Ei oikein tiedetä, mitä pitäisi ottaa. Mikä on omaa, mikä on itseä? Omaan kassiini kasaantui jo runsauden pulan verran asioita. Mutta se hienous kurssissa on. Sen monimuotoisuus.

Hehkuva minä antaa paljon niin itseään etsivälle, kuin itsensä jo tuntevalle. Se kaivaa esiin oman persoonan ja pilkkeen, mutta toisaalta myös riisuu ja selkiyttää jo ennestään rikasta maailmaa.

Muistuttaa Sinua olennaisesta, muistuttaa ehkä jostain vahingossa unhoon jääneestä puolesta. Itselläni se liittyi vahvasti ulkopuoliseen maailmaan ja myös takaisin sinne palaamiseen. Sitä on vaikea pukea sanoiksi, mutta tunsin saaneeni herätystä siihen, mikä joskus tuotti minulle paljonkin iloa, mutta jonka olen vahingossa hylännyt. Kurssi siis antaa ehdottomasti paljon tavallaan kummallekin ääripäälle. Aivan mahtavaa.

Osallistuessasi Hehkuvaan minään, saat luvan kanssa hylätä kaikki nolotuksesi ja poikkipuoliset ajatuksesi.

Niitä ei tarvita. Ne ovat vain hidastamassa.

Kuvittele tila, jossa saat hetken tulla kohdatuksi raaimpana, puhtaimpana sinuna ilman pelkoa tuomitsemisesta tai väheksymisestä. Siitä juuri kurssissa on kyse.

Sinut ottaa vastaan ihminen, jota aidosti kiinnostaa juuri Sinä ja Sinun elämäsi tarina. Kurssipäivän suhteen oli etukäteen ilmassa paljon odottavaa jännitystä. Uskaltaisinko näyttää kaiken tämän, koko maailmani? Ja vastaus oli ehdottomasti kyllä. Myötäeläminen ja yhdessä innostuminen olivat vahvimpia fiiliksiä. Oli ihanaa myös huomata, ettei päällekäyvää tai ahdistavasti käskevää sävyä kannata odottaa tältä mimmiltä. Tilan antaminen, ihmisen itsensä kuuntelu ja hänen potentiaalinsa esiin nostaminen tapahtuvat keskustelun ja luonnollisen tien kautta. Toisin, kuin monet stailaajat, meikkaajat ja muut alan ammattilaiset, Iina ei päätä, mikä sinulle itsellesi sopii. Ne asiat tulevat jostain muualta ja ovat sinulle hyväksi mitään pakottamatta. Se pitää jokaisen itse kokea.

En osannut odottaa, että kurssilla luodut tyylit olisivat niin sopivia. Annoin Iinan toteuttaa visioitaan täysin vapaasti ja luottaen hänen intuitioonsa. Omat sisäiset reaktioni olivat innostuneita huudahduksia:

”Ainiin tollanenkin oli muuten joskus olemassa!” ja ”Ai sen voi näyttää muuten noinkin!”

Iloinen, huvittunut yllättyneisyys ja liikuttavuus olivat vahvasti läsnä.

Kosketti todella syvälle kohdata omia unohtuneita puolia. Kuin olisi tavannut vanhoja, rakkaita ikävöityjä ystäviä.

Sain jotain takaisin. Sain myös muistutuksen siitä, ettei ole terveellistä tai tarpeellista vähentää tietoisesti itseään, vaan voi ja SAA olla oman elämänsä upea jumalatar aivan kuten itse haluaa!

Kurssin kulku oli ehdottomasti mielettömän hyvä. Tavaroiden koonti, jonka merkityksestä jo kerroin, niiden esittely ja syvällinen keskustelu kahvikupin äärellä. Siitä kumpuava innostus ja asiakkaan itsensä vahvistaminen stailaus ja kuvausprosessilla. Tuntuu hemmottelulta tulla jonkun muun meikkaamaksi välillä. Kuvatuksi tuleminen ei tunnu ollenkaan kiusalliselta, vaan se sopii hetkeen täydellisesti. Sitä helpottaa luotu yhteys ja kuvaajan oma lämpö. Kameran edessä kokee stailauksen jälkeen salaista ylpeyttä omasta olemuksestaan ja uskon vahvasti sen tulevan jokaiselle naiselle tarpeeseen. Se tuntuu aika ihanalta sydänalassa saakka.

Omaan kurssiini kuului kaikki hassuttelusta, lämpimästä naurusta, aina kosketuksen kyyneliinkin. Ja se oli kaikki, jopa hämmentävässä mittakaavassa todella ok. Tunnen voimaantuneeni ja vahvistuneeni itsenäni. Koen syvää kiitollisuutta ja ihanuuden tunnetta. Kotiin tultuani tein asioita, joista olen nauttinut joskus, mutta jotka olen työntänyt syrjään. Olen lopettanut itseni tietoisen vähentämisen ja olen purkanut sisimmästäni jonkin muurin hyvin paljon ohuemmaksi.

Siitä saan kiittää Iinaa ja hehkuvaa Minää. <3